Koko perjantain tein uusia kaavoja, enkä vielä edes ottanut ompelukonetta esille. Kaavojen tekeminen jatkuu edelleen. Eipä haittaa, sillä kaavojen tekeminenkin on kivaa ja voin sitten ommella mallikappaleita kerralla enemmän. Kuvassa on pääsiäisen aikaan tekemäni nukke, jolle kokeilin uusia hiusmateriaaleja. Hiuksista tuli tosi kivat vaikka kuvassa neiti näyttääkin aikamoiselta takkutukalta.
Mieheni kritisoi, että en kerro blogissa tarpeeksi yrittäjän arjesta kuten olin luvannut. Tässä siis muutamia mietteitä siitä:
Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii jonkinlaista heittäytymistä. On aika pelottavaa siirtyä turvallisesta palkkatyöstä epävarmalle yrittäjän uralle. Enää ei ole takuita, että joka kuukausi tulot olisivat turvattuna. Toisaalta taantuman aikana ei työpaikkojakaan olisi juuri tarjolla. Itselleni yrittäjäksi ryhtyminen on pitkäaikainen haave. Olen miettinyt itselleni sopivaa liikeideaa jo ainakin viisi vuotta ja yrittäjyyskurssinkin kävin jo vuonna 2006. Kiinnostus pehmolelujen valmistamiseen on periytynyt varmaan jo äidinmaidosta, sillä äitini on jo vuosikymmeniä ommellut nukkeja ja pehmoleluja pienimuotoisesti myyntiin. Tässä sitä nyt ollaan.
Näin alkuvaiheessa on turhauttavaa, kun suuri osa ajasta menee yrityksen paperitöihin ja järjestelyihin. Pitää täyttää kaikenlaisia lomakkeita ja hakemuksia, avata pankkitili, miettiä vakuutuksia, järjestää kirjanpito jne. Joka päivä tulee monta puhelua erilaisilta puhelinmyyjiltä, jotka ovat löytäneet kaupparekisteristä uuden yrityksen ja haluavat myydä jotain. Tuntuu, että aika juoksee enkä pääse ikinä siihen vaiheeseen, että yritys todella toimii ja verkkokauppa on auki. En varmaan osaa vielä edes kuvitella millaista yrittäjän arki on sitten kun alkuvaihe on ohitettu. Toivon, että tulevaisuudessa on enemmän aikaa keskittyä niihin asioihin, joita itse pidän tärkeimpinä ja mielekkäimpinä.
Oikein mukavaa työviikkoa kaikille!
