sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Mietteitä yrittäjyydestä


Koko perjantain tein uusia kaavoja, enkä vielä edes ottanut ompelukonetta esille. Kaavojen tekeminen jatkuu edelleen. Eipä haittaa, sillä kaavojen tekeminenkin on kivaa ja voin sitten ommella mallikappaleita kerralla enemmän. Kuvassa on pääsiäisen aikaan tekemäni nukke, jolle kokeilin uusia hiusmateriaaleja. Hiuksista tuli tosi kivat vaikka kuvassa neiti näyttääkin aikamoiselta takkutukalta.

Mieheni kritisoi, että en kerro blogissa tarpeeksi yrittäjän arjesta kuten olin luvannut. Tässä siis muutamia mietteitä siitä:

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii jonkinlaista heittäytymistä. On aika pelottavaa siirtyä turvallisesta palkkatyöstä epävarmalle yrittäjän uralle. Enää ei ole takuita, että joka kuukausi tulot olisivat turvattuna. Toisaalta taantuman aikana ei työpaikkojakaan olisi juuri tarjolla. Itselleni yrittäjäksi ryhtyminen on pitkäaikainen haave. Olen miettinyt itselleni sopivaa liikeideaa jo ainakin viisi vuotta ja yrittäjyyskurssinkin kävin jo vuonna 2006. Kiinnostus pehmolelujen valmistamiseen on periytynyt varmaan jo äidinmaidosta, sillä äitini on jo vuosikymmeniä ommellut nukkeja ja pehmoleluja pienimuotoisesti myyntiin. Tässä sitä nyt ollaan.

Näin alkuvaiheessa on turhauttavaa, kun suuri osa ajasta menee yrityksen paperitöihin ja järjestelyihin. Pitää täyttää kaikenlaisia lomakkeita ja hakemuksia, avata pankkitili, miettiä vakuutuksia, järjestää kirjanpito jne. Joka päivä tulee monta puhelua erilaisilta puhelinmyyjiltä, jotka ovat löytäneet kaupparekisteristä uuden yrityksen ja haluavat myydä jotain. Tuntuu, että aika juoksee enkä pääse ikinä siihen vaiheeseen, että yritys todella toimii ja verkkokauppa on auki. En varmaan osaa vielä edes kuvitella millaista yrittäjän arki on sitten kun alkuvaihe on ohitettu. Toivon, että tulevaisuudessa on enemmän aikaa keskittyä niihin asioihin, joita itse pidän tärkeimpinä ja mielekkäimpinä.

Oikein mukavaa työviikkoa kaikille!

1 kommentti:

  1. Hyvää alkanutta viikkoa,itse yrittäjänä pariin otteeseen toimineena voin todeta,että aluksi ajatukset pyöri vain siinä,että kun ei tiedä tulojaan ja menoja on hurjasti...?Mutta sitten aika pian,kun huomaa,että töitä on,niin niiden töiden tekeminen ihan huomaamatta vie sivummalle niitä 'paperitöiden tuskaa'jne.ja kohta sitä huomaa tekevänsä ns.normaaleja työpäiviä,kun saasen oman tahdin kohdalleen:)
    Ihania nämä ovat ja ainakin meillä tuo neiti on niin ominut tämän Roosa-pupun,jonka sinulta voitin,että vasta tänään sain napsaistua siitä kuvan tuonne blogiini laitettavaksi!

    VastaaPoista